Tänään tuntui lenkillä koirien kanssa,että on syksy,vaikka elokuu ei ole lopussakaan,mutta ilma on hyvin syksyinen. Koko kesä on ollut melko viileä ja sateinen.
Tässä kesänkin aikana on tapahtunut paljon. Yksi mieleenpainuvimmista ja säikkäyttävimmistä asioista oli,kun Gideonin suolistosta löytyi parsinneula :O ! Kyllä ymmärsit oikein. En muista nyt enään mikä aamu se oli ,mutta joku maanantai se oli ,kun heräsin 5 aikaan aamulla Gideonin tehdessä kakkaa. Gideon HUUSI kuin sitä ois kidutettu. Ensimmäinen aatos oli tukos tai vieras esine,koska kakka ei tullut helposti. Huomasin myös,että peräaukosta roikkui naurunpätkä jota koitin varovasti vetää pois,mutta poika huusi kahtakauheemmin,joten päätin antaa ensiavuksi peräruiskeen ja parafiiniöljyä.
Alkoi pitkät tunnit odottaa,että eläinlääkärit aloittavat työpäivänsä. 9 aikaan alkoi hilliton puhelinrumba ,että saamme jostain lääkärinajan,mutta kaikkialla tuntui olevan hyvin kiire.Soitin Mikkeliin,Äänekoskella,Jyväskylään ,mutta viimeinen oljenkorsi Kurjen eläinlääkäriasemalle saimme peruutus ajan.
10.30 Oli sitten lääkärinaika ja röntgenkuvissa näkyi neula. Se olisi voinut tehdä todella pahaa jälkeä,mutta onneksi oli varjelusmatkassa ja neula oli tullut peräaukon lähelle joilloin lääkäri sai sen pois ilman leikkausta ja vahingoittamati muuten suolta.Antibiootti ja särkylääke oli ainut hoito mitä tarvittiin ja poika toipui hetkessä.
Tuntuu,että tämä elämä koirien kanssa on niin ylätyksellistä.Sama se on varmasti jos olisi pieniä lapsiakin.Kaikkea voisi tapahtua. Sitä en tiedä mistä Gideon tuon neulan on saanut ja oikeastaan se on voinut saada sen ihan mistä vaan. Nyt on jännitystä sitten yhden kasvattini puolesta. Voi kumpa tämä elämä olisi taas tavallista tylsää arkea,eikä jatkuvia myllerryksiä niin kuin kesä on tuntunut olevan. Siksi odotankin jo innolla syksyä. Tuokoon se kirkkaat värit luontoon ja elämäämme.
